Verkossa on viime päivinä levinnyt vauhdilla supersuosittua Idiootit ympärilläni -kirjaa kritisoiva kirjoitus. Kirjoitus kyseenalaistaa kirjan väittämän lisäksi ylipäänsä persoonallisuustestien (kuten MBTI ja DISC) tieteellisen perustan sekä hyödyllisyyden.

Siitä huolimatta tänäkin vuonna pelkästään persoonallisuustestejä teetetään globaalisti sadoilla miljoonilla euroilla. Tähän on ainakin kolme syytä:

  • Näin on ollut aina tapana tehdä
  • Koemme saavamme tästä jotain hyötyä
  • Jotain täytyy tehdä eikä parempaakaan vaihtoehtoa ole tarjolla

Persoonallisuustestejä käytetään paljon myös tiimitasolla. Kaikki tiimin jäsenet suorittavat testin, ja tulokset käydään yhdessä läpi.

Tutkimusten mukaan tiimin tehokkuus riippuu esimerkiksi sen jäsenten välisestä luottamuksesta, positiivisesta ilmapiiristä ja tiimin yhtenäisyydestä. Lisäksi tärkeä tekijä on tiimin kesken vallitseva käsitys siitä, kuka tietää ja osaa mitäkin. Tätä kutsutaan transaktiiviseksi muistiksi.

Persoonallisuustestin tulosten jakaminen tiimin kesken vastaa huonosti näihin vaatimuksiin. Lisäksi jokaista ihmistä koskeva vahvistusvinouma voi lisätä testin esille tuomien, negatiiviseksi koettujen seikkojen vaikutusta. “Koska testin mukaan olen hiljainen vastarannan kiiski on minulla jatkossa oikeus vängätä entistäkin enemmän.”

Hyvin toimivan tiimin muodostamiseen ei riitä, että kasataan yhteen kyvykkäitä yksilöitä ja pyydetään toimimaan yrityksen parhaan edun mukaan. Itseohjautuvuus ei onnistu, jos tiimin jäsenet eivät luota toisiinsa ja tunne toistensa vahvuuksia.

Luottamus rakentuu pikkuhiljaa työnteon lomassa, tapaamisissa kahvipisteellä ja yhteisillä lounailla. Tiimin etäjäsenten osalta luottamuksen rakentuminen on huomattavasti hitaampaa.

Lisäksi on olemassa riski, että tiimikaverien luonteenpiirteet alkavat ajan myötä ärsyttää – mieleen voi jopa hiipiä ajatus että ympärillä todella on idiootteja. Jälleen yksi syypää on vahvistusvinouma. Saatamme alitajuntaisesti suhtautua negatiivisesti johonkin henkilöön ennakkokäsityksemme vuoksi jo ennen kuin olemme häntä edes tavanneet.

Mikä sitten avuksi?

Mietipä hetki parhaiten toimivia tiimejä, joihin olet törmännyt – työelämässä tai harrastuksissa. Ovatko ne muodostuneet superguruista vai tavallisista ihmisistä?

Kokemuksieni mukaan parhaiten toimivissa tiimeissä jäsenet tekevät pyyteettömästi hommia toistensa eteen,auttavat muita eivätkä aja omia etujaan tai hae kunniaa. Egot eivät törmäile. Kaikki ponnistelevat kohti yhteistä tavoitetta. Tiivistettynä: tiimit ovat onnellisia.

Tämän ajatuksen pohjalta olemme kehittäneet SmoothTeamin. Olemme rakentaneet mallin ja työkalun, joka on tarkoitettu kehittämään nopeasti ja tehokkaasti tiimin jäsenten tuntemusta toisistaan.

Meille on myös hyvin tärkeää, että SmoothTeamiin osallistuminen on hauskaa. Vaikka puhutaan tiimin toiminnan kannalta merkittävistä asioista, mahtuu aina keskusteluihin myös naurua.

SmoothTeam ei ole persoonallisuustesti. Emme lokeroi ihmisiä. Sen sijaan autamme näkemään tiimin jäsenten erilaisuuden vahvuutena ja tunnistamaan myös omia vahvuuksiamme suhteessa tiimiin. Laajojen ja joskus vaikeasti tulkittavien raporttien sijaan näemme suurimman arvon ihmisten välisellä keskustelulla ja kohtaamisella.

Nyt kun SmoothTeamia on päästy jo kokeilemaan kymmenien asiakkaiden kanssa, olemme vakuuttuneita että mallimme toimii. Autamme rakentamaan onnellisempia tiimejä – nopealla, tehokkaalla ja hauskalla tavalla.